Hallituksen ajamat pakkolait ovat suuri taloudellinen uhka jokaiselle SuPerilaiselle. Jopa tuhansien eurojen leikkaukset pieniin palkkoihin vie, jopa kirjaimellisesti, makkaran näkkileivän päältä.
2000 euroa kuussa tienaavalle SuPerilaiselle hallituksen toimet leikkaavat tuloja seuraavasti:
Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttaminen maksuttomaksi tulee osumaan meidän alalle todella pahasti. Tämän lisäksi Ruotsissa on todettu Uppsalan yliopiston tutkimuksissa, ettei systeemi ole Ruotsissakaan ollut toimiva. Se on eriarvoistava sekä lisännyt pitkiä sairauspoissaoloja. Nyt meidän hallitus on kuitenkin tämän ottamassa käyttöön. Ensimmäinen palkaton päivä tarkoittaa noin 100 euron vähennystä palkkaan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa on saatu hyviä tuloksia, kun työntekijät ovat voineet olla omalla ilmoituksella poissa aina kuuteen päivään asti, mutta ovat voineet keskeyttää sairauspoissaolon koska haluavat. Siellä keskimääräiset sairauspäivät ovat vähentyneet. Antamalla siis vastuuta työntekijöille, ei pakottamalla.
Helatorstain ja Helluntain muuttaminen tavallisiksi arkipäiviksi palkallisesti tarkoittaa myös kahden työpäivän verran rahallista menetystä. Toisilla se taas tarkoittaa lähes 16 tunnin lisäystä tehtävään listaan, jos haluaa tuon kompensoida. Tämä siis 2000 euroa tienaavalla tarkoittaa 200 euron menetystä vuodessa.
Hallitus on myös leikkaamassa lomarahoja. Tämä kuulostaa hyvälle, koska lomarahat ovat kuitenkin progressiivisia, jolloin enemmän tienaavat menettävät enemmän. Se tarkoittaa kuitenkin, samaa 2000 euron palkkaa nauttivalle lähihoitajalle, noin 400 euron palkanmenetystä vuodessa.
Kun vielä pitkiä lomia leikataan 38:sta päivästä 30 päivään voidaan laskennallisesti todeta tämän tarkoittavan 800 euron siirtymistä työntekijältä työnantajalle. Tulee kokonaiskustannuksista vuodessa 2000 euron palkkaa nauttivalle lähihoitajalle 1 400 euron palkkaleikkausta vuodessa + vähintään 100 euroa jokaisesta alkavasta sairausjaksosta.
Saimme pitää sunnuntailisämme, mutta ei tämä vieläkään kohdennu oikein. Kaikkein eniten tästä kärsivät nyt matalapalkkaista arkityötä tekevät, jotka laskennallisesti menettävät eniten.
Olin itse puhumassa syksyllä YLE:n Aamu-TV:ssä pakkolakien ongelmallisuudesta. Sitä puhetta on vielä jatkettava, koska pakkolakien uhka roikkuu edelleen päällämme.
Meidän on estettävä pakkolait ja meidän on rohkeasti seisottava tämän päätöksen takana yhdessä – liittona.