Kaikki kirjoittajan Teemu Hiilinen artikkelit

Nuori vasemmistolaisen ajatusmaailman omaava lähihoitaja sekä pääluottamusmies rakentamassa muutosta yhteiskuntaan.
Yleinen

Kansallinen lähihoitajapäivä – Arvokasta työtä ihmisten eteen

Tänään vietetään kahdeksatta kansallista lähihoitajapäivää. Lähihoitajapäivä käynnistettiin Suomen lähi- ja perushoitajaliiton, SuPerin, toimesta vuonna 2009.

Tänä vuonna uusia lähihoitajia valmistuu noin 8 000. Se on valtava määrä kasvatuksen, hoidon ja hoivan ammattilaisia. Lähihoitajat ovatkin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan isoin pyörä.

Lähihoitaja kulkee ihmisen tukena koko hänen elämänsä matkan ajan. Ensimmäiset kohtaamiset lähihoitajiin tapahtuu jo synnytyssairaaloissa. Lähihoitajat kasvattavat sinua päiväkodissa. Heitä on kouluissa auttamassa sinua oppimaan. He tukevat sinua nuoruudessa. Hoitavat sinua aikuisuudessa, hoivaavat sinua vanhana ja saattavat sinut hyvään kuolemaan.

Sitä on lähihoitajan työ. Ihmisten auttamista. Heidän kanssaan kulkemista. On hienoa kuulua tähän porukkaan ja on hienoa tehdä heidän eteen työtä pääluottamusmiehenä. Meillä on hieno ammatti ja hieno liitto. Yhdessä olemme enemmän!

Hyvää kansallista lähihoitajapäivää kaikille lähihoitajille. Teette arvokasta työtä, sitä ei pidä koskaan unohtaa.

Yleinen

Hoitajat ja asiakkaat ovat kolikon samalla puolella

Mediassa on keskusteltu lähes niin pitkään kuin muistan vanhustenhoidosta. Aina ennen vaaleja vanhuksilla on monia hyviä kavereita. Vaalien jälkeen kavereita on taas huomattavasti vähemmän. Vanhustyötä tekevät hoitajat unohdetaan monesti keskusteluista. He haluavat yleensä asikkaidensa parasta.

Mielestäni Seija Ojalan runo kuvastaa parhaiten omia tuntemuksiani asiasta:

Miksi juuri tätä työtä teen?
Hoivaan, hoidan ja huolehdin?
Siksikö, että leipää saisin,
lapseni ruokkisin? Vai siksikö,
että Sinulle avun toisin?
Molempia, ja molempi parempi.
Toisiamme tarvitsemme, Sinä ja minä.

Työssä näen ihanimmat ilos
ja suurimmat surut.
Tunteet liikkuvat.
Niin tiukasti elämässä kiinni.

Kyynelistä sumeat silmäski
kuivaan kirkkaiksi taas.
Aristavat haavasi huolella hoidan.
Tässä ajassa pysymisessä autan.
Kerron Sinulle,
mitä kello on,
mikä viikonpäivä, mikä vuosi.

Vie Sinä minut aikamatkalle
elämäsi sateenkaareen!
Tärkein, suurin salaisuutesi kerro!
Keka oli elämäsi valo,
hengittämäsi ilma, miltä tuntui
kulkea puoli metriä maanpinnan yläpuolella?
Kerro millainen oli
Sinun Vuosisatasi Rakkaustarina?

Pisimpään sen muistat.

– Seija Ojala, Miksi juuri tätä työtä teen?

Hoitajien työmaailmassa on nykyään vastakkain kaksi kättä. Toisessa kädessä on monille hoitajille tuttu kirosana – tuottavuus, tehostaminen, joka pitää sisällään kaikki kylmät arvot. Valitettavasti tehostaminen hoitotyössä ei tarkoita oman työnsä tekemistä paremmin, vaan tehostaminen hoitotyössä lasketaan aina ainoastaan rahassa. Toisessa kädessä meillä on inhimillisyys – hyvyys, läheisyys, läsnäolo, parantaminen ja hoiva. Näiden kahden arvon välillä hoitajat joutuvat tekemään työnsä.

Kuten runossa sanotaan:”Toisiamme tarvitsemme, Sinä ja minä.” Se tarkoittaa nimenomaan työskentelyä kolikon samalla puolella. Hoitajat tekevät parhaansa annetuilla resursseilla ja monet haluaisivat antaa vielä enemmän. Monissa vanhustyön työpaikoissa on tullut tutuksi lause:”Tehdään vain välttämätön.” Sitä on sanottu monina aamuina, kun on käynyt selville, miten huonosti sijaisia on saatu tai montako potilasta on tullut lisää.

Se välttämätön ei sisällä inhimillisyyttä. Se on arkea liukuhihnatyössä, tehdastyöläisen arkea, ilman välittämistä ihmisestä. Tähän tilanteeseen vanhushoito on ajettu Suomessa.

Tästä suosta pääsee vielä ylös

Vanhustenhoidon parantaminen on tahtotila ja sitä tahtoa nyt näyttäisi jälleen olevan kaikilla puolueilla. Ratkaisun eväät ovat helpot. Tarvitsemme parempaa resurssointia ja vanhuspalvelulaki on uusittava. SuPer on laatinut hyvät teesit vanhustenhoidon parantamiseksi. Näitä teesejä seuraamalla pääsemme varmasti vielä pitkälle:

https://www.superliitto.fi/site/assets/files/4599/vanhustyon_teesit_2013.pdf

Tahtotila ratkaisee!

Muistakaahan käydä katsomassa myös facebook-sivuni:

https://www.facebook.com/teemusuperinhallitukseen/

Yleinen

Tehostamisen kirous

Attendon viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja lausui työmarkkinapäivillä kuinka heidän yrityksensä on pystynyt tehostamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa. Tässä kohtaa keskeytin Laurin ja kysyin, mitä tehostaminen hänestä tarkoittaa. Osakeyhtiön edustajana hänen vastauksensa oli selvä:”Se tarkoittaa, että tehdään enemmän pienemmille kustannuksilla”.

Minun mielestäni tehostaminen taas tarkoittaa oman työnsä tekemistä paremmin, paremmilla resursseilla, vaikuttavammin. Se tarkoittaa, että ihminen joka on valinnut rankan työn sosiaali- ja terveydenhoitoalalla saisi tehdä rakastamansa työnsä hyvin. Niinhän me kaikki haluamme. Saisi tehdä työnsä niin, että tuntisi tekevänsä muutoksen asiakkaansa elämään.

Tehostamisen valtakaudella meille on uskoteltu, että joudumme tässä taloudellisessa tilanteessa toimimaan tavalla, joka ajaa meidät hylkäämään inhimillisyytemme hoidosta ja hoivasta. Ne, jotka eivät pysty kääntämään selkäänsä ajavat itsensä nopeasti loppuun. Tilanne on kestämätön.

Monissa tutkimuksissa on nostettu esiin, että kuuden tunnin työllä ja lisäämällä henkilökuntaa on saavutettu merkittäviä säästöjä. Saman uskoisin tapahtuvan kaikissa niissä työpaikoissa, joissa lähihoitajia on. Varhaiskasvatuksessa isommalla henkilökunnalla parantaisimme lasten mahdollisuuksia koko elämän ajaksi. Vanhustyössä saisimme vähennettyä makuuhaavoja, tehostaisimme kuntoutusta, vähentäisimme hoitajien sairauslomia ja lisäisimme työtyyväisyyttä.

Tämä olisi ns. win-win. Se olisi sitä oikeaa tehostamista, ei Attendon haluamaa tehostamista. Se saattaisi jättää vähemmän rahaa siirrettäväksi aggressiivisten verojärjestelmien kautta ulkomaille.

Yleinen

Pakkolait vievät makkaran näkkileivän päältä

Hallituksen ajamat pakkolait ovat suuri taloudellinen uhka jokaiselle SuPerilaiselle. Jopa tuhansien eurojen leikkaukset pieniin palkkoihin vie, jopa kirjaimellisesti, makkaran näkkileivän päältä.

2000 euroa kuussa tienaavalle SuPerilaiselle hallituksen toimet leikkaavat tuloja seuraavasti:

Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttaminen maksuttomaksi tulee osumaan meidän alalle todella pahasti. Tämän lisäksi Ruotsissa on todettu Uppsalan yliopiston tutkimuksissa, ettei systeemi ole Ruotsissakaan ollut toimiva. Se on eriarvoistava sekä lisännyt pitkiä sairauspoissaoloja. Nyt meidän hallitus on kuitenkin tämän ottamassa käyttöön. Ensimmäinen palkaton päivä tarkoittaa noin 100 euron vähennystä palkkaan.  Esimerkiksi Hämeenlinnassa on saatu hyviä tuloksia, kun työntekijät ovat voineet olla omalla ilmoituksella poissa aina kuuteen päivään asti, mutta ovat voineet keskeyttää sairauspoissaolon koska haluavat. Siellä keskimääräiset sairauspäivät ovat vähentyneet. Antamalla siis vastuuta työntekijöille, ei pakottamalla.

Helatorstain ja Helluntain muuttaminen tavallisiksi arkipäiviksi palkallisesti tarkoittaa myös kahden työpäivän verran rahallista menetystä. Toisilla se taas tarkoittaa lähes 16 tunnin lisäystä tehtävään listaan, jos haluaa tuon kompensoida. Tämä siis 2000 euroa tienaavalla tarkoittaa 200 euron menetystä vuodessa.

Hallitus on myös leikkaamassa lomarahoja. Tämä kuulostaa hyvälle, koska lomarahat ovat kuitenkin progressiivisia, jolloin enemmän tienaavat menettävät enemmän. Se tarkoittaa kuitenkin, samaa 2000 euron palkkaa nauttivalle lähihoitajalle, noin 400 euron palkanmenetystä vuodessa.

Kun vielä pitkiä lomia leikataan 38:sta päivästä 30 päivään voidaan laskennallisesti todeta tämän tarkoittavan 800 euron siirtymistä työntekijältä työnantajalle. Tulee kokonaiskustannuksista vuodessa 2000 euron palkkaa nauttivalle lähihoitajalle 1 400 euron palkkaleikkausta vuodessa + vähintään 100 euroa jokaisesta alkavasta sairausjaksosta.

Saimme pitää sunnuntailisämme, mutta ei tämä vieläkään kohdennu oikein. Kaikkein eniten tästä kärsivät nyt matalapalkkaista arkityötä tekevät, jotka laskennallisesti menettävät eniten.

Olin itse puhumassa syksyllä YLE:n Aamu-TV:ssä pakkolakien ongelmallisuudesta. Sitä puhetta on vielä jatkettava, koska pakkolakien uhka roikkuu edelleen päällämme.

Meidän on estettävä pakkolait ja meidän on rohkeasti seisottava tämän päätöksen takana yhdessä – liittona.