Viime vuoden lopulla syntynyt kansanliike terveysasemien puolesta on kerännyt tähän mennessä jo 22 000 allekirjoitusta adresseihin. Kansanliike piti eilen Korsossa keskustelupaneelin, johon osallistui Vantaan terveyspalvelujen johto, useiden puolueiden puheenjohtajat, kansanliikkeen vetäjä Juha Kovanen sekä 180 korsolaista asukasta. Kansanryhmä kerää nimiä lähipalveluiden puolesta.

Kuutoskaupunkien selvityksessä on tarkasteltu Suomen kuuden suurimman kaupungin asioita eri näkökulmista ja koostettu näistä tilastoja. Tilastosta käy hyvin selväksi Vantaan nykyinen lähtökohta, joka verrattaessa muihin kuntiin on alhainen. Tilaston tosiasiaa painaa vielä alemmaksi fakta, että vain 50% vantaalaisista asuu 700 metrin säteellä julkisen liikenteen pysäkistä, josta pääsisi terveyskeskukseen. Eli jo nykyisellään lähipalvelukäsite terveyspalveluissa on kyseenalainen.
Paneelissa keskusteltiin paljon terveysasemien kohtalosta. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen painotti, ettei Korson terveysasemaa tulla Vantaalla sulkemaan. Kansa taputti ja apulaiskaupunginjohtaja hymyili. Mainitsin itse omassa avauspuheenvuorossani kuitenkin huoleni ja kysyin mielestäni sen oikean kysymyksen:”Suljetaanko mitään terveysasemaa ja mitä tarkoittavat terveysasemille jäävät kevennetyt palvelut?” Vastausta kysymykseeni en saanut.
Kovanen pamautti lopulta kunnon pommin näyttäessään kaupungin sivuilla olleen selvityksen eri terveysasemien sulkemisvuosista. Salminen sekä terveyspalvelujen johtaja Aronkytö molemmat todistelivat sen olevan vain vanhentunutta valmistelua. Täytyy kuitenkin muistaa, että kyseinen kalvo oli Vantaa-sopimuksen lähtökohta, jonka Vasemmistoliitto yhdessä SDPn kanssa saivat, ainakin toistaiseksi, runnottua pois sopimuksesta. Vantaa sopimuksessa alustavan lähtötyön teki Vantaan suurin puolue Kokoomus. Vain vihreät olivat valmiit hyväksymään kokoomuksen pohjan ilman muutoksia.

Vääntö terveysasemista jatkuu sosiaali-ja terveyslautakunnassa. Lautakunnalla tullaan selvittämään, mitä tarkoitetaan kevennetyillä terveyspalveluilla, lääkärien listautumismallit sekä muut uudistukset. Maalis-huhtikuun kokouksissa ratkaistaan Vantaan terveysasemien kohtalo, toistaiseksi.
Terveyskeskukset tarvitsevatkin kehitystyötä. Se on totta, mutta sen ei samalla tarvitse tarkoittaa siirtymistä mammuttimaisiin 70 000 ihmistä palveleviin terveysasemiin. Lähiterveyspalvelut, yhdistettynä kolmen laajaa palvelua antavan terveysaseman kanssa, antavat vantaalaisille parhaimman mahdollisen hoidon sekä säästävät kaupungin taloutta.
Kestovaipoista on tullut osa jokapäiväistä vauvojen hoitoa, mikä on ihan hyvä asia. Vauvojen kestovaipat ovat kehittyneet ja nyt rinnalle on tullut myös kertakäyttöisiä vauvojen vaippoja, jotka maatuvat kompostissa. Eteenpäin on siis menty. Kestovaipoissa säästyvät talous sekä myös luonto. Kävin kestovaippa ry:n sivuilla hakemassa vähän tilastotietoa vaippojen kulutuksesta vaippaikäisellä lapsella.
Vauvojen kestovaippa-asiat ovat siis kunnossa, ne kuitenkin ovat vain yksi puu suuressa metsässä. Todellinen ongelma on vanhusväestön käyttämät vaippamäärät, missä kestovaipoista ole kuultukaan. Oikealla oleva kuva on otettu kahden sairaalan kuntoutusosaston, noin 80 potilasta, vuorokauden vaipparoskamäärästä. Kuntoutusosastolla monet eivät edes käytä vaippoja, joten pitkäaikaisosastojen roskamäärät ovat vielä suuremmat. Suurimman osan tuosta roskakasasta muodostavat muovitetut vaipat, muovitetut vuodesuojat sekä kumihanskat.


