Lähiverkkotapahtuma Solid Mojo järjestetään Myyrmäen Energia Areenalla 14.-16.05.2010. Tapahtumaan mahtuu oman tietokoneen kanssa jopa 1 100 osanottajaa. Ohjelma painottuu tietokonepelaamiseen.

Palkintorahaa Solid Mojossa on tarjolla 10 000 euroa; lisäksi 5 000 euroa jaetaan tapahtuman sponsorien tavarapalkintoina. Pelaamisen lisäksi kävijät voivat kilpailla mm. graafikan, musiikin tai demojen saralla.

Kilpapelaaminen on ollut nousussa viime vuosina myös Suomessa. Samaan aikaan palkintosummat ja pelaajien määrät ovat kasvaneet. Suurimpien turnausten rahapalkinnot ovat kymmeniä tuhansia euroja.

Suomessa pelaaminen ei voi vielä olla ammatti, mutta maailmalla on myös suomalaisia tietokonepelaamisen ammattilaisia. Suomalaiset ovat pärjänneet hyvin eri puolilla maailmaa järjestettävissä pelitapahtumissa.

Solid Mojossa järjestetään usean pelin ammattilaisturnaus. Voittajat pääsevät kesällä järjestettävään World Cyber Gamesin Suomen karsintaan, josta voittajajoukkue lähtee edustamaan Suomea Los Angelesiin.

Solid Mojo -tapahtumaa voi seurata myös internetissä osoitteessa Gaming.fi. Tapahtuman pääselostajana toimii Teemu “wabbit” Hiilinen; teknisestä puolesta vastaavat Marco “Corey” Hannukka ja Sami “JBL” Takalo.

Teemu ’wabbit’ Hiilinen selostushommissa

Katsoin tänään A-talkin, jossa puhuttiin rakennustyömaiden ongelmista. Kyösti Suokkaan mukaan rakennustyömailla tilanne on päässyt täydellisesti käsistä viranomaisten sekä verottajan tehottomuuden vuoksi. Vahvat todisteet tälle tuli esiin keskustelussa.

Rakennustyömaat ovat jakautuneet nyt kahden kerroksen väkeen, niihin jotka maksavat veronsa ja niihin jotka eivät. Kyösti Suokkaan mukaan yksikään ulkomaille rekisteröitynyt yritys, eikä heidän työntekijänsä maksa verojaan Suomeen, kuten pitäisi. Verottajalla ei ole Suokkaan mukaan mitään intressejä rekisteröidä kaikkia työntekijöitä Suomessa ja näin ulkomaiset yhtiöt voivat vuosikausia kilpailla Suomessa ilman veroja samoista markkinoista. Tähän on pakko tulla muutos!

A-Talk oli haastatellut asiantuntijana Janne Marttista, joka sanoi verottajan menettävän vuosittain 400-500 miljoonaa euroa harmaan talouden johdosta. Yhtenä keinona tähän Marttinen tarjosi käänteistä arvonlisäveroa, jossa alv:n tilittää valtiolle ostaja eikä myyjä. Pitkissäkin palveluketjuissa arvonlisävero maksettaisiin vain kerran, ensimmäisen ostajan toimesta. Järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa. Käänteisen ALVn käyttöönottaminenkaan ei toisi takaisin kuin 80-120 miljoonaa euroa / vuosi.

Keskusteluun osallistuneet Kyösti Suokas (Rakennusliitto), Juha Hetemäki (TJ Skanska), Anni Sinnemäki pitivät käänteisen ALVn tuomista yhtenä työvälineenä harmaan talouden kitkemiseksi. Mitään sateentekevää ratkaisua sillä ei koettu olevan.

Parhaimpana ratkaisuna nähtiin lisääntynyt valvonta, varsinkin lisääntynyt viranomaisvalvonta. Sinnemäki myös mainitsi avoimemman kilpailun kautta tulevan yritysten keskenäisen valvonnan, yrityssparrauksen. Hetemäki antoi Sinnemäelle 10 pisteen arvoisen vihjeen kuntien ja valtion otteen vankistamisesta kilpailutuksissa. Valtio ja kunnat ovat Suomessa suurimpia rakennuttajia. Heidän tulisi kilpailutuksissaan vaatia jo etukäteen selvitettäväksi kaikki alihankintaketjut ja näiden hinnat, jolloin epäkohtiin voisi puuttua etukäteen. Lisääntyneeseen valvontaan kuuluisi myös verottajan jalkautuminen kentälle tekemään tehoiskuja sekä reaaliaikaiset verotiedot.

On syytä kuitenkin muistaa, ettei ulkomaalaisia työntekijöitä tulisi syyttää tästä ongelmasta. He ovat täällä tekemässä duunia, mihin heidät on palkattu. Suomeen saa tulla töihin, kunhan huolehditaan samasta palkasta, samoilla ehdoilla, samalla verotuksella.

Olen harvemmin kannattanut lisääntynyttä valvontaa. Nyt kannatan sitä varauksetta. Se olisi eettisesti oikein niin suomalaisille ja ulkomaalaisille työntekijöille sekä myös rehellisille veronsa ja velvoitteensa maksaville yrityksille.

Ohjelmassa:

08:45 Kokoontuminen Hiekkaharjun muistomerkillä
09:00 Muistotilaisuuden alkaminen Hiekkaharjussa. Muistotilaisuuden jälkeen siirrytään Tikkuraitille Prisman eteen.

10:45 Alkusanat
10:50 Korson Työväen Soittokunta
11:20 Mikko Mielonen välittää kunnallistoimikunnan terveiset
11:30 Trubaduuri Lasse Hyytinen esiintyy
12:05 Juhlapuhe Kati Tyystjärvi
12:30 Uusi Kukka – kuoro esiintyy

Tervetuloa mukaan!

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on lopettanut yölliset leikkaukset Peijaksen sairaalassa. HUSin järjestelyistä käy ilmi, että potilaita pyritään ensisijaisesti siirtämään muihin sairaaloihin, jos potilaan tilanne leikkausta vaatii. Mikäli potilas ei ole siirtokuntoinen yritetään henkilökuntaa soittaa paikalle ns. katastrofilistoilta.

Henkilökunnan saaminen keskellä yötä ei ennen ollut ongelma, koska HUS ylläpiti varallaolojärjestelmää. Näin aina osa henkilökunnasta oli varautunut tulemaan yöllä töihin ja he olivat varmasti työkuntoisia. Nyt samaa varautumista ei ole ja puhelimet ovat varmasti osalla myös suljettuina. Myöskään mitään velvollisuutta tulla töihin ei synny. Yöllinen leikkaus ei täytä työaikalainsäädännön määrittelemää hätätyönvelvoitetta, eli töihin ei ole pakko tulla. Potilas voi vain vieressä laulaa Jenni Vartiaisen uutta hittiä:”Mä en haluu kuolla tänä yönä.”

HUSin päätös tulee vaikuttamaan oleellisesti Peijaksen sairaalan potilaiden turvallisuuteen. Peijaksen sairaalassa tehdään paljon elektiivisiä leikkauksia sekä myös erilaisia akuutteja leikkauksia mm. lonkkaleikkauksia. Leikkausten yhteydessä syntyy aina komplikaatioriskejä, jotka voivat vaatia hätäleikkausta. Hätä ei kuitenkaan katso kelloa, vaan voi tulla myös kello 22-07 välisenä aikana jolloin leikkaussalinhoitajia ei paikalla ole.

Olin itse hämmästynyt tästä HUSin päätöksestä ja kysyinkin asiaa Vantaan terveyspalvelujenjohtajalta Timo Aronkydöltä. Aronkydön mukaan hänelle ei asiasta raportoitu ennenkuin päätöksiä oli tehty. Hänen mukaansa erikoissairaanhoito saa itse suunnitella operatiivisen toimintansa. Näin ainakin silloin, kun HUS tekee itse omat tulkintansa erikoissairaanhoitolaista.

Toivoa sopii, ettei kukaan kuole tämän säästötoimen seurauksena. Mitään muuta kuin toivoa ei tässä tilanteessa pysty, kun päätös on jo tehty. Onnea Vantaa!

Ruotsi on tänään hyväksynyt kuolemaan auttamisen vakavasti sairaiden potilaiden kohdalla, jotka ovat psyykkisesti terveitä, pystyvät tekemään itsenäisiä päätöksiä ja haluavat elämää ylläpitävien laitteiden sammuttamista. Askel on ensimmäinen matkalla aktiviiseen eutanasiaan ja on todella tärkeä potilaan itsemäärämisoikeuden kannalta.

Olen itse kirjoitellut aiheesta myös bloggauksia. Ensimmäisessä bloggauksessa, Onko elämä pääsääntöisesti arvokkaampaa kuin elämänlaatu, pohdiskelin asiaa käytännön esimerkkien kautta. Mielestäni elämänlaadun on aina mentävä itse elämän edelle. Elämä mikä on täynnä fyysistä kärsimystä, henkistä hätää ei ole ihmisarvon mukaista elämää. Ihmisen pitäisi silloin saada itse päättää elämästään ja mahdollisuudet arvokkaaseen, hyvään kuolemaan tulisi tarjota.

Toisessa bloggauksessani, Rauhallinen exitus letalis kello 06:15, pohdiskelin itse kuolemaa, kuolevaa sekä hänen läheisiään. Kirjoituksessa nostin esiin hyvän kuoleman lähtökohdat:”Koska vainajalle palveluksia ei enää voi tehdä, niin ne on tehtävä ennen kuoleman hetkeä. Ihmisille on mahdollistettava hyvä kuolema, mahdollisimman kivuton, turvallinen ja rauhallinen. Valitettavasti tämä ei aina ole mahdollista.” Pitäisin yhtenä vaihtoehtona aktiivista eutanasiaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kirjoitin myös bloggauksessa kuoleman lopullisesta vallasta:”Kuolemasta on tullut liian suuri tabu yhteiskunnassa. Meidän olisi aina syytä asettaa elämänlaatu itse elämän arvon edelle ja varsinkin kuunnella kuolevan tahtoa. Vaikka kuolema erottaa meidät äideistä, veljistä, lapsistamme, niin emme saisi olla itsekkäitä kuoleman edessä, vaan nöyrästi kunnioittaa sen lopullista valtaa. Se tulee meidän kohdalle aikanamme.” Meille on annettu vain yksi lupaus syntymämme hetkellä, se on kuolema.

On hyvä päättää tämäkin kirjoitus samoihin sanoihin kuin aikaisempi bloggaukseni ja vastata esittämääni kysymykseen –
On syytä harkita vakavasti elämänlaadun arvoa kuolevien potilaiden kohdalla. Voisiko kuolevilla potilailla olla oikeus päättää paremmasta kuolemasta omalla kohdallaan, jolloin elämänlaatu voittaisi elämän? Kyllä olisi.

Espoon kaupungilla on vuoden alusta ollut tavoitteena vähentää tupakointia työpaikoilla ja kaupungissa ylipäätänsä. Tavoite on sinänsä hyvä. Vuoden alusta sairaaloiden edustalta vietiin tupakointiin tarkoitetut tuhkakupit pois osana Savuton sairaala -projektia. Työntekijöiden tupakointia rajoitettiin vain taukojen ajaksi, eli tupakalla sai käydä vain kahvi- tai ruokatauolla.
Eilen töihin mennessä saavutti taistelu tupakkaa vastaan jo tragikoomisen huippunsa. Espoon Sairaala on julistettu täysin savuttomaksi sairaalaksi. Työntekijöiltä on kielletty täydellisesti tupakointi. Tupakkapaikan kohtalosta voi katsoa allaolevan kuvan. Viitseliäisyyttä tupakkapaikan sulkemiseksi on ainakin käytetty. Siinä näkyy duunarin käden jälki selvästi.

En itse ole tupakkamiehiä, mutta ymmärrän tuohtumuksen henkilökunnassa. Jos joku haluaa käyttää ruokataukonsa istumalla ylläolevassa kopissa tupakoimalla, fine by me. Jään mielenkiinnosta odottamaan mitkä mittasuhteet Savuton sairaala saa tulevaisuudessa.

Vantaan Jalkapalloseura (VJS) on ottamassa rohkeita askeleita parantaakseen harjoitteluolosuhteitaan Länsi-Vantaalla. VJS:llä on tavoitteena avata oma lämmitetty tekonurmikenttä Vantaankoskella jo syksyllä 2010.

Vantaan vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta päätti kokouksessaan 19.04.2010 vuokrata 9 645 neliömetrin kokoisen alueen 7 100 euron vuosivuokralla VJS:lle. Vuokraa ei peritä ensimmäiseltä viideltä vuodelta.

Kaupungin kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla VJS tarjoaa kenttäänsä maksutta arkisin päiväsaikaan koko 15 vuoden vuokra-ajan kaupungin omistamille päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille.

Valtaosan 420 000 euron hankkeesta VJS rahoittaa pankkilainalla ja kenttävuorojen myyntituloila. Seura joutuu keräämään muitakin tukia ja jäsenistön kenttämaksuja 100 000 euron omapääoman kattamiseksi.

VJS esittelee kenttähanketta ja siihen liittyvää kenttämaksua tiistaina 27.04.2010 Kilterin koulun auditoriossa Myyrmäessä kello 19:00. VJS on Länsi- ja Keski-Vantaalla toimiva jalkapalloon erikoistunut urheiluseura.

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tämän päiväiseen kokoukseen oli ladattu tunnelmaa kuin parhaaseen jalkapallomatsiin. Vantaan Sanomat olivat soitelleet päättäjille Katriinan sairaalan terveysaseman sulkemisesta, kansalaisaktiivit keränneet 30 000 nimeä terveyskeskusverkon säilyttämisen puolesta sekä esityslistalla kummitteli koko Hakunilan suuralueen käänteinen kilpailutus. Ennen kokousta kävin vielä kansalaisaktiivien teltalla nauttimassa hernekeittoa, josta lähdin kokousta kohti.

Kahvihuoneessa keskusteltiin kuinka asioita menisi tänään äänestyksiin ja pientä ystävällismielistä nokittelua oli ilmassa. Kokous alkoikin ja yksi oli joukosta poissa. Yksi kokoomuksen edustajista ei kokoukseen päässyt – iski tyhjän tuolin ongelma.

Tyhjän tuolin ongelma iski täydellä teholla ja kolmannen kohdan jälkeen apulaiskaupunginjohtaja päätti vetää Hakunilan alueen käänteisen kilpailutuksen pois esityslistalta ja tätä säesti terveystoimen johtajan ilmoitus vetää pois kohta Katriinan sulkemisesta sekä suunnitelmista terveysasemaverkosta. Pikanttina yksityiskohtana voidaan pitää, että pois vedot olisi pitänyt tehdä kokouksen alussa. Nyt näin ei tapahtunut.

Latistuneen tunnelman pystyi oikeasti näkemään. Paukkuja oli ladattu joka puolella tätä tärkeää kokousta varten. Tiedusteluja tehty, keskusteluja käyty ja käteen jäi tyhjä arpa – ei voittoa.

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tämän päiväiseen kokoukseen oli ladattu tunnelmaa kuin parhaaseen jalkapallomatsiin. Vantaan Sanomat olivat soitelleet päättäjille Katriinan sairaalan terveysaseman sulkemisesta, kansalaisaktiivit keränneet 30 000 nimeä terveyskeskusverkon säilyttämisen puolesta sekä esityslistalla kummitteli koko Hakunilan suuralueen käänteinen kilpailutus. Ennen kokousta kävin vielä kansalaisaktiivien teltalla nauttimassa hernekeittoa, josta lähdin kokousta kohti.

Kahvihuoneessa keskusteltiin kuinka asioita menisi tänään äänestyksiin ja pientä ystävällismielistä nokittelua oli ilmassa. Kokous alkoikin ja yksi oli joukosta poissa. Yksi kokoomuksen edustajista ei kokoukseen päässyt – iski tyhjän tuolin ongelma.

Tyhjän tuolin ongelma iski täydellä teholla ja kolmannen kohdan jälkeen apulaiskaupunginjohtaja päätti vetää Hakunilan alueen käänteisen kilpailutuksen pois esityslistalta ja tätä säesti terveystoimen johtajan ilmoitus vetää pois kohta Katriinan sulkemisesta sekä suunnitelmista terveysasemaverkosta. Pikanttina yksityiskohtana voidaan pitää, että pois vedot olisi pitänyt tehdä kokouksen alussa. Nyt näin ei tapahtunut.

Latistuneen tunnelman pystyi oikeasti näkemään. Paukkuja oli ladattu joka puolella tätä tärkeää kokousta varten. Tiedusteluja tehty, keskusteluja käyty ja käteen jäi tyhjä arpa – ei voittoa.

Vasemmistoliitto on ollut viime päivinä julkisuudessa puolustaessaan työväen, duunarien, oikeuksia. Koko metakka alkoi, kun lappiin palkattiin virolaista työvoimaa rakennustyömaalle. Ei se kansalaisuus se ongelma ole, vaan yleinen harmaa talous joka alalla rehottaa.

Ulkomainen työvoima on Suomeen tervetullutta, kunhan varmistetaan muutamat perusasiat: Samasta työstä on maksettava sama palkka samoilla työehdoilla. Lisäksi on huolehdittava verojen maksusta sekä työnantajan muista velvollisuuksista. Nyt on ollut merkkejä, ettei tämä toteudu.

Rakennusteollisuus on tehnyt oman ehdotuksensa harmaan työvoiman torjumiseksi. Ne voi lukea rakennusteollisuuden kotisivuilta. Myös rakennusliitto on puhunut paljon harmaasta taloudesta ja tehnyt laskelmia sen aiheuttamista kustannuksista.

Halpatyövoiman laiton käyttö ei ole eettisesti eikä moraalisesti oikein kenellekään. Se polkee suomalaisten duunarien palkkoja sekä saavutettuja etuisuuksia, se polkee myös ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia saada työstään oikea palkka sekä tehdä töitä samoilla ehdoilla. Ulkomaalaisilla työntekijöillä on esimerkiksi teetetty ylipitkiä päiviä muutaman euron palkalla. Ainoa hyötyjä on rakennusfirma, joka pääsee nauttimaan suuremmasta katteesta. Katteesta, joka on revitty duunarien selkänahasta.

Vasemmistoliitto – Duunarien asialla!