Mikael Granlund #64. Kuvaaja: Javatyk CC: BY-SA

SM-Liiga on Suomen urheiluliigoista ammattimaisin. SM-Liigan joukkueiden budjetit liikkuvat miljoonissa euroissa ja ne työllistävät kymmenittäin ammattilaisia – Pelaajat, valmentajat, huoltotoiminta, mainostoiminta jne. Kaikki ovat ammattilaisia ja näin täytyykin olla.

Kun nämä ammattilaiset sitten astuvat työnsä huipennukseen, eli pelaamaan ottelua toista ammattilaisjoukkuetta vastaan, astuu jäälle myös neljä amatööriä. Neljä tuomaria, joiden vihellysten taso on hämmästyttänyt vuosi vuodelta, niin valmentajia, faneja sekä pelaajia. Mitään muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Koska SM-Liigan valmentajat ja pelaajat eivät saa kritisoida tuomaritoimintaa sakkojen uhalle, niin onneksi sentään meille faneille tämä mahdollisuus on jätetty. SM-Liigan tulevaisuuden kannalta ainoana mahdollisena vaihtoehtona on siirtyminen ammattituomareihin, tuomareihin joiden leipä pöytään tulee matsien viheltämisestä. Nyt nämä vakuutustarkastajat ja muut suharit vain käyvät viheltelemässä, koska tuntuu siltä ja on kiva saada hyppelehtiä kentällä pilli suussa varastaen shown. Onhan se huippulia!

SM-Liigassa on siis jotain mätää ja toivottavasti vuosien ja vuosien keskustelun jälkeen muutos alkaa tapahtumaan. Liiga tarvitsee ammattilaiset myös tuomareiksi, jolloin voidaan puhua täysammattilaisesta liigasta, nyt se on amatöörien johtama.

Kirjoitus liittyy tämän päiväiseen angstiin Helsingin IFKn ja SaiPan välisessä ottelussa, jossa viheltäminen meni kaikkea muuta kuin hyvin. HIFK tosin voitti, hyvä niin!

Helsinki-Vantaan uusi vaakuna. Suunnittelija Teemu Hiilinen.

Kuvio: Helsingin ja Vantaan väestöjen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ja henkilöstömäärän suhteelliset osuudet.

Taulukko: Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas ikävakioituina vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Suurten kaupunkien ter

Helsingin ja Vantaan yhdistymisestä aloitettiin viime vuonna selvitykset pitkällisten keskustelujen jälkeen. Osa selvityksistä on nyt valmistunut ja varsinkin sosiaali- ja terveysalan selvityksestä voi hyvin nähdä, miten mahdoton projekti on yhdistää nmä kaksi suurta kaupunkia.

Helsingin ja Vantaan yhdistämiseen lähdettiin hyötyjen lähtökohdasta. Kuviteltiin suuren organisaation tekevän kaiken aina automaattisesti halvemmalle. Selvityksestä löytyy kuitenkin jo heti ensimmäisiltä sivuilta selvä sanoma:

“Helsinki ja Vantaa ovat jo nykyisellään niin suuria, ettei palvelutuotannon yhdistämisestä arvioida saavutettavan merkittäviä tuotannollisia mittakaavaetuja.”

Helsingin ja Vantaan erilaisten tietojärjestelmien yhdistäminen toisi huomattavia kuluja. Myös molempien kaupungien hyvin erilaisten perusorganisaatioiden muuttaminen yhteneväiseksi olisi rankka prosessi.

Oikealla olevasta kuviosta voi todeta Vantaan väestön olevan noin 25% tulevan Suur-Helsingin väestöstä. Samassa suhteessa Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon kulut ovat 21%. Henkilökunnan määrässä Vantaa sukeltaa aina 15%.

Osittain tämä kuvio selittyy erikoissairaanhoidolla, jota Helsinki tuottaa omana tuotantonaan, mutta Vantaa ostaa koko erikoissairaanhoidon HUSlta. Tähän on kuitenkin tulossa jo ensi vuonna muutos, kun Vantaa valmistelee omia laajan palvelun terveysasemia Tikkurilaan, Koivukylään sekä Myyrmäkeen.

Vantaa tuottaa palvelunsa siis tehokkaammin verrattuna Helsinkiin. Oikealla olevasta kaaviosta voi tarkastella yksityiskohdittain kaupunkien erilaista rahan käyttöä per asukas. Kaaviosta voi huomata selvästi, kuinka Vantaan palvelut ovat tehokkaampia melkein jokaisessa kohdassa. Lukuunottamatta somaattista laitoshoitoa, joka Helsingissä tuotetaan halvemmalla.

Näistä tehokkuuksista kuuluu suuri kiitos Vantaan kevyelle hallintorakenteelle, mutta vielä suurempi kiitos Vantaan kaupungin duunareille, jotka ovat sopeutuneet talouden tasapainotuksiin. Heidän työnpanos näkyy hyvinä tuloksina sekä myös tehokkuutena. Kiitos siitä!

Kun nyt summataan eroavuudet tietojärjestelmissä, rakenteissa sekä myös palveluiden kustannuksissa, niin voidaan helposti todeta Vantaan ja Helsingin yhdistyminen olevan aika kaukana toisistaan. Summiksi muutettuna Vantaan siirtyminen Helsingin organisaatiomalliin sekä palvelurakenteeseen tulee lisäkustannukseksi yli 100 miljoonaa euroa. Jos taas Helsinki siirtyy Vantaan-malliin joutuvat helsinkiläiset leikkaamaan palveluita 300 miljoonalla eurolla. Näiden summien päälle tulee vielä kustannukset tietojärjestelmien yhdistämisestä. Kuulostaa aivan mahdottomalta.

Tämä kirjoitus on kirjoittajan henkilökohtainen mielipide ja käsittelee ainoastaan kaupunkien yhdistämistä sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Koko selvitys on ladattavissa (.pdf) Helsinginseutu -sivulta. Raportin sivulla 53 voi katsoa työryhmän laittamat mahdollisuudet sekä riskit. Suosittelen tutustumaan.

Vantaan nykyinen kaupunginjohtaja Juhani Paajanen jää ensi vuoden puolella eläkkeelle ja Vantaan on aika valita itselleen johtaja. Vantaalla harkittiin siirtymistä pormestarimalliin, mutta siitä luovuttiin. Hyvä niin!

Vantaa on väkiluvultaan neljänneksi suurin kaupunki Suomessa ja tarvitsee johtoonsa työhön parhaiten sopivan ammattijohtajan, ei parhainta populistia. En voi kuitenkaan olla tyytyväinen tyyliin, miten tästä asiasta päätettiin – yhden puolueen ilmoituksella.

Vantaan kokoomus ilmoitti, ettei se ole enää kiinnostunut pormestarimallista, koska heidän ykkösehdokas, Tapani Mäkinen, ei ole enää kiinnostunut toimimaan Vantaan pormestarina, vaan ilmoittaa jatkavansa kansanedustajana työn monipuolisuuden vuoksi. Tämä ilmoitus on demokratian kannalta niin monella taholla väärin, etten tiedä mistä aloittaisin.

Ensinnäkin koko mallin luopumisesta yhden puolueen ilmoituksella on täydellistä demokratian pilkkaa. Jos kokoomus olisi jatkanut pormestarimallin tukemista, olisi se saanut taaksensa valtuuston enemmistön. Nyt sitä ei tule tapahtumaan.

Toiseksi minä en ainakaan tiennyt, että osa kansanedustaja on jo nyt valittu. Käsittääkseni vaalit ovat tulossa vasta huhtikuussa, joten on erikoista ilmoittaa jatkavansa myös tulevaisuudessa kansanedustajana ja siksi pormestarin duuni ei vain nappaa.

Kolmanneksi kuvittelin myös pormestarin valinnan olevan demokraattinen toiminto, missä äänestysikäiset vantaalaiset saavat äänestää haluamaansa pormestaria. Vaikka Tapani Mäkinen olisi ollut kokoomuksen ykkösehdokas, niin ei se olisi tarkoittanut mitään automaattista valintaa, kuten nyt annetaan ymmärtää.

Pormestarin mallista luopuminen on ollut hyvä juttu. Vantaa ei tarvitse joulukuuseksi koristeltuja pönöttäjiä edustamaan itseään vaan ammattijohtajan. Mutta ei tämä kuitenkaan nyt ihan hyvin mennyt kuitenkaan.