Pienin poikani täytti äskettäin kolme kuukautta ja sai ensimmäisen rokotteensa. Olin alkuun hämmästynyt, kun neuvolan terveydenhoitaja keskusteli pitkään rokotuksen hyödyistä ja haitoista. Tämän jälkeen kysyi lupaa rokotukseen. Suostuin tietenkin, silmää räpäyttämättä. Mutta jäin ajattelemaan tarvitaanko rokotuksia Suomessa vai ei?
Rokotukset ovat tehokkainta mahdollista tautien ennaltaehkäisyä. Rokotteiden kohdalla on pitänyt tehdä tarkkoja selvityksiä niiden hyödyistä ja kustannusvaikutuksista, koska hoidon tehoa ei voi mitata rokotuksen hetkellä, vaan sen hyödyt ihmiselle itselleen sekä taloudelliset säästöt tulevat ihmisen elämän aikana. Suomalainen rokotusohjelma on yksi maailman parhaista ja sitä päivitetään tarvittaessa.
Rokotteiden vastustaminen on kuitenkin viime aikoina noussut. Tavallaan ymmärrän näitä ihmisiä. Mikään rokote ei ole täysin turvallinen, vaan jokaiseen liittyy marginaalisia riskejä. Nämä marginaaliset riskit toteutuvat joskus, kuten Iltalehti vähän aikaa sitten kirjoitti pyörätuoliin joutuneesta lapsesta. Rokotusten tehokkuudesta johtuen emme onneksi joudu katsomaan kurkkumätään kuolleita tai polion halvaannuttamia lapsia. Rokotusten positiivista puolta emme voi nähdä uutisissa eikä sitä voi myydä mediaseksikkäänä.
Vapaaehtoisesti otettavissa rokotteissa on sitten jokaisen käytettävä omaa harkintakykyä sekä mielellään konsultoitava terveydenhuollon henkilökuntaa. Matkustajan tarvitsemat rokotteet on syytä harkita tarkkaan matkan määränpään mukaan. Myös ns. punkkirokotteiden ottamista kannattaa miettiä ajatuksen kanssa. Punkkirokote suojaa puutiaisaivokuumeelta, mutta ei borrelioosilta, jota vastaan ei ole rokoitetta. Suomessa puutiaisaivokuumetartunnan voi saada maantieteellisesti rajatuilla alueilla: Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Kokkolan seudulla, Helsingin edustan Isosaaressa ja Lappeenrannan – Imatran seudulla. Punkkibussi on kuitenkin kierrellyt myös alueilla, joilla tautia ei esiinny ja ihmiset ovat ottaneet rokotteen varmuuden vuoksi.
On kuitenkin muistettava, että kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat olleet yksi hyvinvoinnin peruskivistä. Rokotusohjelman arvoa ei voi mitata pelkästään taloudellisilla säästöillä, vaan se on säästänyt monia inhimilliseltä kärsimykseltä sekä kuolemalta. Tarvitaanko rokotuksia? Ehdottomasti.
Tämä kirjoitus on yksi osa kirjoituksistani medikalisaatiosta sekä terveydenhoidosta Suomessa. Sarjassa olen aikaisemmin kirjoittanut:


Kestovaipoista on tullut osa jokapäiväistä vauvojen hoitoa, mikä on ihan hyvä asia. Vauvojen kestovaipat ovat kehittyneet ja nyt rinnalle on tullut myös kertakäyttöisiä vauvojen vaippoja, jotka maatuvat kompostissa. Eteenpäin on siis menty. Kestovaipoissa säästyvät talous sekä myös luonto. Kävin kestovaippa ry:n sivuilla hakemassa vähän tilastotietoa vaippojen kulutuksesta vaippaikäisellä lapsella.
Vauvojen kestovaippa-asiat ovat siis kunnossa, ne kuitenkin ovat vain yksi puu suuressa metsässä. Todellinen ongelma on vanhusväestön käyttämät vaippamäärät, missä kestovaipoista ole kuultukaan. Oikealla oleva kuva on otettu kahden sairaalan kuntoutusosaston, noin 80 potilasta, vuorokauden vaipparoskamäärästä. Kuntoutusosastolla monet eivät edes käytä vaippoja, joten pitkäaikaisosastojen roskamäärät ovat vielä suuremmat. Suurimman osan tuosta roskakasasta muodostavat muovitetut vaipat, muovitetut vuodesuojat sekä kumihanskat.

