Teemun blogi

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous on aiheuttanut paljon keskustelua. Ihmiset ovat kirjoittaneet minulle sähköposteja sekä myös erilaisilla foorumeilla keskustelua on käyty. Kokouksen aihe olikin raskas, niin päättäjille kuin kuntalaisille – sopeuttaminen. Jouduimme pakon edessä sopeuttamaan n. 4 miljoonaa euroa ja lisää on tulossa vielä syksyllä. Apulaiskaupunginjohtajan mukaan Vantaa on vaarassa ajautui kriisikunnaksi, jolloin valtio ottaa ohjat käsiinsä.

Kokouksen kulku oli kiivas. Keskustelua käytiin ja lopulta äänestettiin jokaisesta sopeutuskohdasta. PerusSuomalaiset olisivat halunneet perua kaikki sopeutustoimet, kuten varmasti jokainen kokoukseen osallistunut. Se ei kuitenkaan valitettavasti ole vaihtoehto. Mielenkiinnosta kertasin kuntalakia ja sieltä löytyy seuraavanlainen kohta:

8 luku
Kunnan talous
65 § (29.6.2006/578)

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Sosiaali- ja terveyslautakunta joutuu siis tekemään päätöksensä niissä raameissa, mitä kunnanvaltuusto on päättänyt. PerusSuomalaiset äänestyttivät jokaisen säästökohdan erikseen, esittämättä kuitenkaan mistä sosiaali- ja terveysalalla nämä säästöt otetaan. Esityksessä he halusivat keskeyttää investoinnit Leinelän alueeseen (asunnot, palvelut jne. 27 000 ihmiselle) sekä myös keskeyttää Kehäradan rakentamisen (poikittainen ratalinja Vantaalla, mikä koukkaa lentokentän kautta). Investoinnit todellakin tulevat rasittamaan Vantaan budjettia, mutta luovat kuitenkin samalla mahdollisuuden tulevaisuuteen. Tähän meidän pitää uskoa.

Kokouksessa keskusteltiin myös ohimennen verotuksesta. Verotus on laskenut Suomessa vuodesta 2000 yli 6%. On selviä merkkejä, ettei nykyinen verotuksen aste riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan kuluja. Verokeskustelu käytiin Vantaalla budjetin teon yhteydessä. Tällöin Vantaan Vihreät ja Vasemmistoliitto esittävät verotuksen nostoa muut puolueet vastustivat. Silloin tehtiin myös ne raamit, millä sosiaali- ja terveyslautakunta tulee toimimaan ja näin pakotettiin lautakunta tekemään kovia leikkauksia. Tässä kohtaa on syytä muistuttaa kuntalain ohjenuorasta luottamushenkilöille:

5 luku
Luottamushenkilöt
32 §

Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa.

Kokouksessa saatiin kuitenkin tehtyä joitakin muutoksia säästöihin. Säästöjen seuranta ja niiden vaikutukset tulevat tulevaisuuden kokouksiin. Sitä kautta saadaan mahdollisuus peruuttaa osia säästöistä, jos tilanne paisuu katastrofiksi. Palvelusetelimallia ruvetaan tutkimaan, eikä oteta suoraan käyttöön, mikä on hyvä asia. Palvelusetelimallilla tuskin tullaan tekemään säästöjä ja se on myös demokraattisesti arveluttavaa.

Vantaan Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen Hakunilan perheneuvolan siirtoa koskien. Säästöt perheneuvolan kohdalla olisivat noin 30 000 euroa, mutta samalla menetettäisiin joustavat palvelut sekä myös lähipalvelu. Ottaen huomioon Hakunilan alueen poikkeukselliset olot – Alueen työttömyysaste on 7,9 % vs 6% koko Vantaa. Lisäksi maahanmuuttajien prosentuaalinen lukumäärä väestöstä Hakunilassa on 12,5% myös pitkäaikaistyöttömien määrä on korkea verrattuna koko kaupunkiin. Hakunilan palvelun- sekä ennaltaehkäisyntarve on mielestäni näin korkeampi, kuin keskimäärin muualla Vantaalla. On huomioitava, että Hakunilan perheneuvolan asiakkaista 12,5% on maahanmuuttajataustaisia. 30 000 euron säästöt kuluisivat myös pitkälti henkilökunnan matkoihin (matkakulut + menetetty työaika matkustamiseen) Hakunilan alueen kouluihin, nuorisotiloihin jne. Todellisia säästöjä ei tulisi.

Mistä säästettiin?

Käytännössä lautakunnan hyväksymä päätös tarkoittaa muun muassa päihdehuollon ostopalvelujen, suun terveydenhuollon, vammaispalvelujen ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen vähentämistä kuluvan vuoden aikana. Omaishoidontuen maksut laskettiin lakisääteiselle tasolle korkeinta maksuluokkaa lukuun ottamatta. Määrärahojen loppumisen jälkeen uudet hakemukset laitetaan jonoon.

Vantaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ylitysuhka on kuitenkin kaiken kaikkiaan 25 miljoonaa euroa, joten talkootyötä riittää.

Painotetaan vielä loppuun. Kukaan ei haluaisi poistaa palveluja ihmisiltä, mutta lautakuntatyössä on raskaita, ikäviä velvotteita. Nämä velvotteet pitää tehdä parhaimman tahdon mukaan, ajatellen ihmisiä, mutta tiukassa raamissa. Kritiikki pitäisi osua näihin raameihin ja niitä pitäisi laajentaa, jotta jatkossa ei jouduta leikkaamaan ihmisiltä.

Helsingin Sanomat kirjoittivat tänään uutisen Helsingin Vantaan kaappauksesta. Yhdistymistä ruvetaan selvittämään ja jo vuonna 2013 nämä kaksi kaupunkia pitäisi olla yhdessä. Kannatan yhteistyötä, mutta yhdistymistä en pysty millään kannattamaan.

Monenlaiata yhteistyötä pitäisi ruveta kehittämään. Länsimäki alueena on hyvä esimerkki. Se on aivan yhteen kasvanut Mellunmäkeen. Alueella sijaitsee Länsimäen terveysasema, minkä voisi avata helsinkiläisten käyttöön. Myös koulujen, päiväkotien jne. yhteistyötä pitäisi kehittää.

Yhdistyminen Helsinkiin ei hyödyttäisi vantaalaisia. Varsinkaan, jos metropolilainsäädäntöä ei laadittaisi kunnolla ja perustettaisii erilaisia aluevaltuuskuntia, joilla olisi oma verojen keräämisoikeus. Vantaata uhkaa jäädä Helsingin peräkyläksi palvelujen keskittyessä Helsingin keskustaan. Tätä ei pidä tapahtua.

Selvityksiä toki saa tehdä, kunhan ne eivät ole poliittisella mandaatilla tehtyjä. Kaikkihan tietävät kokoomuksen ajavan yhdistymistä pakolla eteenpäin. Näin sanoi jo Vantaan kunnanhallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok), joka vaalivoiton saatuaan mainosti vantaalaisten äänestäneen yhdistymisen ja yksityistämisen puolesta. Selvityksen pitää olla yliopistotasoinen poliittisesti sitoutumaton, muuten sillä ei ole arvoa.

Martinlaakson juna-aseman alikulkutunnelissa on kantaaottava teos. Ihminen vai raha?

Se on hyvä kysymys, kun on seurannut viime aikaisia ratkaisuja talousrintamalla. Yritysten KELA -korvaukset siirretään suoraan työntekijöiden maksettavaksi, vaikka EKn nokkamies ei pystykään arvioimaan kuinka monta työpaikkaa tämä siirto toisi Suomeen.

Muistan, kuinka kuntavaalien alla Jyrki Katainen kovasti televisiossa vakuutteli, että kuntien on tasattava tulot ja menot. Sehän on ihan yksinkertainen asia, niin tehdään kotitalouksissakin. Nyt Jyrki on itse lyönyt alas valtion tulot ja joutuu paikkaamaan tätä 30 miljardin euron lainalla. Miten se tasaaminen nyt meni sitten? Näin yksinkertainen ihminen ei sitä oikein ymmärrä.

Mutta annetaan martinlaaksolaisten sanoa se kuvin:

Martinlaaksolainen kannanotto

Vantaan kaupunki on suuressa viisaudessaan päättänyt antaa valtiolle korottoman lainan, jotta valtio voisi korjata oman tiensä Vantaalla (Kehä III). Kustannuksia Vantaan kaupungille tulee tästä yhdeksän miljoonaa euroa. Todelliset kustannukset näkyvät kuitenkin supistuneissa palveluissa.

Karsintoja tehdään mm. Omaishoidon tukeen, mikä loppui tänä vuonna jo syyskuussa kesken, ensi vuonna se ei tule riittämään edes syyskuuhun. Karsintojen listalla on myös vanhainkotien henkilöstömäärät, Myyrinkoti ei siis opettanut mitään Vantaan päättäjille. Myös kouluissa pitää varautua suurempiin oppilasryhmiin sekä oppilastuen lisäys karsiutuu pois.

Vantaalla on kaksi vaihtoehtoa korjata vajaus, mikä pakottaa yllä mainittuihin säästöihin.

1) Peruuttaa valtiolle luvattu koroton laina ja käyttää mielummin korkomenot omiin kuntalaisiin, omiin palveluihin.
2) Nostaa veroprosenttia 0,25%, jolloin leikkauksia ei tarvita.

Tietenkin vaihtoehtona on olla tekemättä mitään ja hyväksyä palveluiden leikkaus. Nyt pitäisi löytyä tahtoa, ei toivoa.