Teemun blogi

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous on aiheuttanut paljon keskustelua. Ihmiset ovat kirjoittaneet minulle sähköposteja sekä myös erilaisilla foorumeilla keskustelua on käyty. Kokouksen aihe olikin raskas, niin päättäjille kuin kuntalaisille – sopeuttaminen. Jouduimme pakon edessä sopeuttamaan n. 4 miljoonaa euroa ja lisää on tulossa vielä syksyllä. Apulaiskaupunginjohtajan mukaan Vantaa on vaarassa ajautui kriisikunnaksi, jolloin valtio ottaa ohjat käsiinsä.

Kokouksen kulku oli kiivas. Keskustelua käytiin ja lopulta äänestettiin jokaisesta sopeutuskohdasta. PerusSuomalaiset olisivat halunneet perua kaikki sopeutustoimet, kuten varmasti jokainen kokoukseen osallistunut. Se ei kuitenkaan valitettavasti ole vaihtoehto. Mielenkiinnosta kertasin kuntalakia ja sieltä löytyy seuraavanlainen kohta:

8 luku
Kunnan talous
65 § (29.6.2006/578)

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Sosiaali- ja terveyslautakunta joutuu siis tekemään päätöksensä niissä raameissa, mitä kunnanvaltuusto on päättänyt. PerusSuomalaiset äänestyttivät jokaisen säästökohdan erikseen, esittämättä kuitenkaan mistä sosiaali- ja terveysalalla nämä säästöt otetaan. Esityksessä he halusivat keskeyttää investoinnit Leinelän alueeseen (asunnot, palvelut jne. 27 000 ihmiselle) sekä myös keskeyttää Kehäradan rakentamisen (poikittainen ratalinja Vantaalla, mikä koukkaa lentokentän kautta). Investoinnit todellakin tulevat rasittamaan Vantaan budjettia, mutta luovat kuitenkin samalla mahdollisuuden tulevaisuuteen. Tähän meidän pitää uskoa.

Kokouksessa keskusteltiin myös ohimennen verotuksesta. Verotus on laskenut Suomessa vuodesta 2000 yli 6%. On selviä merkkejä, ettei nykyinen verotuksen aste riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan kuluja. Verokeskustelu käytiin Vantaalla budjetin teon yhteydessä. Tällöin Vantaan Vihreät ja Vasemmistoliitto esittävät verotuksen nostoa muut puolueet vastustivat. Silloin tehtiin myös ne raamit, millä sosiaali- ja terveyslautakunta tulee toimimaan ja näin pakotettiin lautakunta tekemään kovia leikkauksia. Tässä kohtaa on syytä muistuttaa kuntalain ohjenuorasta luottamushenkilöille:

5 luku
Luottamushenkilöt
32 §

Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön tai henkilön, joka on ehdolla muuhun luottamustoimeen kuin valtuutetuksi, on valtuuston tai asianomaisen toimielimen pyynnöstä esitettävä selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen vaalikelpoisuutensa tai esteellisyytensä arvioinnissa.

Kokouksessa saatiin kuitenkin tehtyä joitakin muutoksia säästöihin. Säästöjen seuranta ja niiden vaikutukset tulevat tulevaisuuden kokouksiin. Sitä kautta saadaan mahdollisuus peruuttaa osia säästöistä, jos tilanne paisuu katastrofiksi. Palvelusetelimallia ruvetaan tutkimaan, eikä oteta suoraan käyttöön, mikä on hyvä asia. Palvelusetelimallilla tuskin tullaan tekemään säästöjä ja se on myös demokraattisesti arveluttavaa.

Vantaan Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen Hakunilan perheneuvolan siirtoa koskien. Säästöt perheneuvolan kohdalla olisivat noin 30 000 euroa, mutta samalla menetettäisiin joustavat palvelut sekä myös lähipalvelu. Ottaen huomioon Hakunilan alueen poikkeukselliset olot – Alueen työttömyysaste on 7,9 % vs 6% koko Vantaa. Lisäksi maahanmuuttajien prosentuaalinen lukumäärä väestöstä Hakunilassa on 12,5% myös pitkäaikaistyöttömien määrä on korkea verrattuna koko kaupunkiin. Hakunilan palvelun- sekä ennaltaehkäisyntarve on mielestäni näin korkeampi, kuin keskimäärin muualla Vantaalla. On huomioitava, että Hakunilan perheneuvolan asiakkaista 12,5% on maahanmuuttajataustaisia. 30 000 euron säästöt kuluisivat myös pitkälti henkilökunnan matkoihin (matkakulut + menetetty työaika matkustamiseen) Hakunilan alueen kouluihin, nuorisotiloihin jne. Todellisia säästöjä ei tulisi.

Mistä säästettiin?

Käytännössä lautakunnan hyväksymä päätös tarkoittaa muun muassa päihdehuollon ostopalvelujen, suun terveydenhuollon, vammaispalvelujen ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen vähentämistä kuluvan vuoden aikana. Omaishoidontuen maksut laskettiin lakisääteiselle tasolle korkeinta maksuluokkaa lukuun ottamatta. Määrärahojen loppumisen jälkeen uudet hakemukset laitetaan jonoon.

Vantaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ylitysuhka on kuitenkin kaiken kaikkiaan 25 miljoonaa euroa, joten talkootyötä riittää.

Painotetaan vielä loppuun. Kukaan ei haluaisi poistaa palveluja ihmisiltä, mutta lautakuntatyössä on raskaita, ikäviä velvotteita. Nämä velvotteet pitää tehdä parhaimman tahdon mukaan, ajatellen ihmisiä, mutta tiukassa raamissa. Kritiikki pitäisi osua näihin raameihin ja niitä pitäisi laajentaa, jotta jatkossa ei jouduta leikkaamaan ihmisiltä.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt 17.11.2008 hyväksyessään perusopetukseen rahat, että tavoitteena on opetusryhmien pienentäminen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen opetuksen laadun parantamiseksi ja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Opetusryhmien suureneminen, jakotuntien vähentäminen, erityisopetuksen leikkaaminen ja tukiopetuksen rajoittaminen vaikeuttavat opetuksen toteuttamista oppilaan kykyjen ja pyrkimysten mukaan. Suuremmissa opetusryhmissä on entistä vaikeampi tukea kaikkien lasten oppimista. Kouluille pitää turvata mahdollisuudet toteuttaa harkitsemallaan tavalla mikä luokka- tai ryhmäkoko olisi paras kuhunkin opetustilanteeseen.

Vaadimme, että

- tukiopetusta ei saa käyttää säästökohteena

- erityisopetuksesta ei saa säästää

- luokkakokoja on pienennettävä tasapuolisesti

- peruskoulujen määrärahoja on lisättävä

- valtion antama lisäavustus opetusryhmien pienentämiseen on siirrettävä kokonaan koulujen budjettiin

- opetustoimea ei supisteta lisäsäästöjä suunniteltaessa

Adressi luovutetaan maaliskuussa Vantaan peruskoulutoimenjohtajalle Ilkka Kalolle.

(teksti Eero Väätäinen)

Allekirjoita Adressi osoitteessa: http://www.vantaanvasemmisto.net/?page_id=95

Martinlaakson juna-aseman alikulkutunnelissa on kantaaottava teos. Ihminen vai raha?

Se on hyvä kysymys, kun on seurannut viime aikaisia ratkaisuja talousrintamalla. Yritysten KELA -korvaukset siirretään suoraan työntekijöiden maksettavaksi, vaikka EKn nokkamies ei pystykään arvioimaan kuinka monta työpaikkaa tämä siirto toisi Suomeen.

Muistan, kuinka kuntavaalien alla Jyrki Katainen kovasti televisiossa vakuutteli, että kuntien on tasattava tulot ja menot. Sehän on ihan yksinkertainen asia, niin tehdään kotitalouksissakin. Nyt Jyrki on itse lyönyt alas valtion tulot ja joutuu paikkaamaan tätä 30 miljardin euron lainalla. Miten se tasaaminen nyt meni sitten? Näin yksinkertainen ihminen ei sitä oikein ymmärrä.

Mutta annetaan martinlaaksolaisten sanoa se kuvin:

Martinlaaksolainen kannanotto

YLEn ajankohtaisohjelma MOT on tehnyt ½ tunnin mittaisen ohjelman Vantaan omaishoidon tilanteesta. Kaksi perhettä tuovat kasvot todellisille ongelmille. Ensi vuodelta Vantaalta puuttuu omaishoidosta rahaa n. 650 000 euroa. Ratkaisuna Matti Lyytikäinen esittää kriteerien kiristämistä, jotta niin moni ei tulisi saamaan omaishoidontukea.

Aivan käsittämätöntä puhetta. Omaishoitaja säästää vuodessa n. 30 000 euroa julkisia rahoja. Miksi säästetään näin tärkeässä asiassa? Jos vaikka säästettäisiin Kehä III peruskorjauksessa, Oopperan tuesta tai ei rakennettaisi Vantaasta niin vahvasti brandia. Hoidettaisiin vaikka meidän kuntalaisia välillä.

MOTn ohjelman voi katsoa YLE-areenasta osoitteesta: http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/1691074.asx?bitrate=1

Vantaan kaupunki on tavoitteisiinsa laittanut vanhusten kotona jaksamisen. Budjettikeskustelussa niin kokoomus kuin SDP näyttivät todelliset karvansa. Myös Iltalehti kirjoitti tästä otsikolla – Valtuustolta ei lisärahaa vanhusten hoitoon.

Kuitenkin rahaa löytyi luottamusmiesten palkkioiden nostamiseen. Tästä vihreiden Sirpa Kauppinen kirjoitti bloggauksen – Vantaan luottamusmiespalkkioden korotus kohtuuton.

Vasemmistoliitto ja Vihreät tekivät yhdessä työtä, jotta kunnallisveroprosenttia olisi korotettu 0,25%. Näin oltaisiin saatu mahdollisuus toimia Vantaan oman strategian mukaan, jota ovat olleet laatimassa kaikki puolueet. Kuitenkin niin demarit, kuin porvarit halusivat vain lisää rahaa luottamusmiehille, eikä kuntalaisille.

Vasemmistoliiton ehdotus olisi tuonut kunnalliset kodinhoitajat takaisin (vaikka Marilla Kortesalmi vaalien alla sanoi, että kokoomus on tuonut heidät jo takaisin, ehei eivät ole), lisää käsiä vanhustenhoitoon sekä myös turvattu omaishoitajien tuki, josta puuttuu 650 000 euroa.

Vantaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajan Kati Tyystjärven teksti löytyy Vantaan kaupungin kotisivuilta – Vantaan kaupunki (.doc tiedosto).

Joko olisi aika ottaa ne rukkaset käteen kokoomus ja toteutetaanhan ne unelmat SDP?

Häpeän hetkittäin olevani vantaalainen.

Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit rupeavat varautumaan taantumaan, mahdollisesti lamaan. Tämä voi tulla nyt yllätyksenä Kataiselle ja Vanhaselle, heidän mukaansa finanssikriisi ei koske Suomea. Mahdollisesti myös muille kokoomuslaisille, jotka lintujen laulusta ovat ennustaneet taantuman menneen jo.

Kovia aseita on otettu käyttöön jo nyt: hankintakieltoa, toimien/virkojen täyttökieltoa, sijaiskieltoa jne. Henkilökunnan jaksaminen tulee nyt konkretisoitumaan, jo nyt monessa työpaikassa tehdään liian vähällä porukalla liikaa työtä. Sitähän se tehostaminen nykyään on, se ei todellakaan tarkoita oman työn paremmin tekemistä, se tarkoittaa vain enemmän työtä vähemmällä porukalla.

Vantaan Vihreät ovat tehneet oikean avauksen. He haluavat nostaa kunnallisveroa, jotta peruspalvelut pystyttäisiin toteuttamaan paremmin. Vantaan Vasemmistoliitto tuki vihreitä kunnallisveron korotuksessa. Verojen korotus ei ole helppo tehtävä, mutta välillä se on pakon sanelema. Nyt se on pakko tehdä, jotta kuntalaisten peruspalvelut pystyttäisiin edes kohtuullisesti järjestämään.

Kovat ajat, vaativat myös hyviä johtajia. Toivottavasti johtajat astuvat nyt joukkojensa eteen ja johtavat joukkojaan sieltä. Kaupungin tiedottamisen pitää olla hyvällä tasolla, jottei ruohonjuuritaso joudu ottamaan myös kuntalaisten kritiikkiä vastaan. On tiedotettava selvästi kaupungin tilasta ja kannettava vastuu isoista päätöksistä.

Minun on pakko palata myös yhteen lempiaiheistani, Kehä III parannustöihin. Kukaan ei ole minulle vielä pystynyt vastaamaan helppoon kysymykseen. Kuinka monta minuuttia nopeammin pääsen Askistosta Hakunilaan Kehä III:a pitkin parannetulla tiellä? Eli läntisimmästä kohdasta itäisimpään. Näiden minuuttien hinta peruspalveluissa tulee olemaan todella huomattava. Nyt meidän pitäisi ensisijaisesti huolehtia omista kuntalaisista ja parantaa heidän peruspalveluita, ei huolehtia valtion teistä.

Osallistuin tänään vanhusviikkojen avaukseen Vantaan Myyrmäessä. Puhumassa oli Vantaan vanhuspalveluiden johtaja Matti Lyytikäinen. Myyrmäen sosiaali- ja terveyskeskuksen auditorio oli aivan täynnä rappusia myöden.

Lyytikäinen aloitti tilaisuuden kaaviolla, joka havainnollisti Vantaan vanhusväestön kehitystä. Vuodesta 2010 vuoteen 2025 vanhusväestön määrä tulee kasvamaan 125%, n. 7500 vanhuksesta 17500 vanhukseen. Tämä haaste meidän on otettava vastaan. Se tuo mukanaan mahdollisuuden toteuttaa vanhusten hoito hyvin.

Lyytikäinen esitti Vantaan kaupungin strategian onnellisen vanhuuden mahdollistamiseksi. Jo heti ensimmäisessä kohdassa piti kysyä Lyytikäiseltä tarkennusta. Vantaan kaupungin strategiassa puhutaan omaishoitajiin panostamisesta, mutta Vantaallahan ei tänä vuonna enää oteta uusia omaishoitajia tukimaksujen piiriin. Jonoon kyllä pääsee, mutta omaishoidon tukea ei tulla maksamaan. Lyytikäinen pahoitteli tapausta, ja ymmärrän häntä hyvin. Eivät ne rahat Lyytikäisen takana olekaan, päätöksen teki apulaiskaupunginjohtaja Salminen (kok.).

Omaishoitajiin pitää pystyä ensi vuonna panostamaan enemmän. Budjettiin on lisättävä rahaa reilusti sekä suoraan taloudelliseen tukeen että palveluihin. Keskustelin erään omaishoitajan kanssa palveluseteleistä. Vantaan kaupungin myöntämillä palveluseteleillä pystyy järjestämään hoitoa omaiselleen kolmeksi tunniksi ja 20 minuutiksi, vaikka tarkoituksena olisi koko päivä. Omaishoitajan jaksamisen tukeminen on ensisijaista, sillä kun hänen voimansa loppuvat, ovat omaishoitaja ja hänen hoidettavansa molemmat nopeasti laitoshoidossa. Tämä ei ole inhimillistä eikä myöskään taloudellista.

Vantaalla on saatu kuitenkin paljon aikaan Valvanteen johdolla: On perustettu kotisairaala sekä geriatrinen arviointi- ja akuuttiosasto. Nämä toimivat tiiviissä yhteistyössä ja varmasti tukevat kotona asumista. Keskusteluissa otettiin kuitenkin esille myös kotona asumisen mielekkyys, kotona kun koettiin myös turvattomuutta sekä yksinäisyyttä. Näihin asioihin olen ottanut aikaisemmin kantaa puhuessani Espoon Asu ja elä -mallista, jota toivon myös Vantaalle.

Vanhusasiamiehestäkin on Vantaalla keskusteltu, mutta vain keskusteltu. Minusta vanhusasiamiehen viran perustaminen olisi mielekästä. Siitäkin olen jo aiemmin kirjoittanut blogiini.

Tilaisuus oli antoisa ja seniorikansalaiset aktiivisia keskustelijoita. Oli hauska jutella heidän kanssaan tilaisuuden päätyttyä. Kiitoksia järjestäjille ja Lyytikäiselle.

Osallistuin Vihreiden järjestämään keskustelutilaisuuteen Vantaan sosiaali- ja terveydenhoidon tilasta ja tulevaisuudesta. Paikalle oli saapunut puhumaan myös Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka Salminen. Salminen on ollut viimeaikoina otsikoissa ns. Salmisen listan vuoksi, joka kuitenkin onneksi vedettiin pois lautakunnan käsittelystä.

Minulle illan tärkein yksittäinen anti oli Salmisen lausunto, jonka mukaan “Vantaan terveydenhuolto on isojen kaupunkien tehokkainta.” Tämä laittaa koko hössötyksen suurista säästöistä ja yksityistämisen iloista aivan uudelle pohjalle. Jos Vantaa pystyy suurimmaksi osaksi kunnallisesti tehokkaimpaan terveydenhoitoon, niin miksi sitä pitäisi ruveta voimakkaasti yksityistämään tai ulkoistamaan? Onko kyse pelkästä periaatteesta, kun ruvetaan korjamaan jotakin, joka ei ole rikki?

Keskustelutilaisuudessa käytiin läpi myös Vantaan terveydenhoidon tulevaisuutta. Tässä muutama keskeinen asia, jotka poimin Salmisen puheesta:

- Pieniä terveysasemia ei olla lakkauttamassa. Tämä on helpotus monelle vanhukselle ja liikuntarajoitteiselle, joille lähellä oleva lääkäri on tärkeä.
- Lääkärien listamalli käynnistyy ensi vuoden alusta. Listamalliin siirtyminen on hyvä idea, siinä kun kroonisia sairauksia sairastavat ihmiset voivat valita listalta oman lääkärinsä. Näin lääkärien oma erikoistuminen tulee otettua hyvin huomioon. Diabeetikot, reumaatikot jne. voidaan silloin hyvin keskittää lääkäreille, jotka tuntevat erityisesti nämä sairaudet. Samalla lääkäreille jää enemmän aikaa paneutua asiakkaisiinsa.
- Kotihoitoa pyritään tehostamaan tulevaisuudessa. Tämä on se asia, jota olen itsekin ajanut. Kotihoito ja palveluasuminen ovat avaimet tulevaisuuden vanhustenhoitoon. Täytyy kuitenkin muistaa, että Länsi-Vantaalta on viime aikoina lakkautettu palvelukoteja. Toivottavasti kunta pystyy nopeasti järjestämään uusia lakkautettuja korvaamaan. Varsinkin Asu ja elä -mallisia palvelutaloja pitäisi ruveta jo suunnittelemaan.

Kaikenkkaikkiaan Vantaalla siis menee terveydenhoidon osalta ainakin taloudellisesti hyvin. Käsiä sairaaloihin kuitenkin tarvitaan tulevaisuudessa lisää, kun asiakasmäärät tulevat väestön ikääntyessä kasvamaan. Toivottavasti Vantaa pystyy vastaamaan tähän lisäämällä henkilökuntaa sairaaloissa. Näin pystyttäisiin tarjoamaan tasokkaampaa hoitoa ja pitämään henkilökunta terveempänä ja motivoituneempana töihin.

Osallistun Vantaalla järjestettävään aktiivinen vantaalainen -tapahtumaan perjantaina 29.8.2008. Tule tapaamaan minua Vantaan aikuisopiston tiloissa, Tikkurilassa. Olen paikalla kello 16-19.

Lisätietoa aktiivinen vantaalainen tapahtumasta löytää Tapahtuman kotisivulta.

Tervetuloa!

Eilen kokoontunut Vantaan opetuslautakunta on tehnyt päätöksen päivähoitomaksujen korottamisesta. Maksuja korotetaan 200 eurosta 233 euroon, eli yhteensä 16%. Uudet maksut astuvat voimaan, mikäli eduskunta niin päättää 1.8.2008. Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) kommentoi korotuksia täysistunnossa (20/2008) seuraavasti:”Nämä asiakasmaksut todella palautetaan nyt niin sanotusti sille tasolle, millä ne olivat 2002, kun niitä on viimeksi arvioitu. Kun rahan arvo on muuttunut, niin se on nyt päätetty tehdä.” Toivottavasti eduskunta huolehtii myös tuet vuoden 2002 tasolle. Suomessa elää 120 000 lasta alle EU:n määrittelemän köyhyysrajan (sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto 5/2008) . Nostamalla päivähoitomaksuja, ei näiden lasten eikä perheiden asemaa ainakaan paranneta.

Vantaa ei kauaa aikaillut oman päätöksensä kanssa. Eilen 13.5 Espoo teki päätöksen korottaa päivähoitomaksuja. Vantaa ilman todellista pohdintaa lähti kävelemään käsi kädessä Espoon kanssa. Heikentämällä lapsiperheiden asemaa entisestään synnytetään lisää pahoinvoivia perheitä. Huostaanotot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, lapsiperheiden taloudelliset ongelmat ovat esillä. Niihin ongelmiin Vantaan kaupungilta ei riitä tahtoa puuttua, mutta kun maksujen korotuksista puhutaan, niin heti löytyy tahtotila. RAHAA!