Lyytikäinen aloitti tilaisuuden kaaviolla, joka havainnollisti Vantaan vanhusväestön kehitystä. Vuodesta 2010 vuoteen 2025 vanhusväestön määrä tulee kasvamaan 125%, n. 7500 vanhuksesta 17500 vanhukseen. Tämä haaste meidän on otettava vastaan. Se tuo mukanaan mahdollisuuden toteuttaa vanhusten hoito hyvin.

Lyytikäinen esitti Vantaan kaupungin strategian onnellisen vanhuuden mahdollistamiseksi. Jo heti ensimmäisessä kohdassa piti kysyä Lyytikäiseltä tarkennusta. Vantaan kaupungin strategiassa puhutaan omaishoitajiin panostamisesta, mutta Vantaallahan ei tänä vuonna enää oteta uusia omaishoitajia tukimaksujen piiriin. Jonoon kyllä pääsee, mutta omaishoidon tukea ei tulla maksamaan. Lyytikäinen pahoitteli tapausta, ja ymmärrän häntä hyvin. Eivät ne rahat Lyytikäisen takana olekaan, päätöksen teki apulaiskaupunginjohtaja Salminen (kok.).

Omaishoitajiin pitää pystyä ensi vuonna panostamaan enemmän. Budjettiin on lisättävä rahaa reilusti sekä suoraan taloudelliseen tukeen että palveluihin. Keskustelin erään omaishoitajan kanssa palveluseteleistä. Vantaan kaupungin myöntämillä palveluseteleillä pystyy järjestämään hoitoa omaiselleen kolmeksi tunniksi ja 20 minuutiksi, vaikka tarkoituksena olisi koko päivä. Omaishoitajan jaksamisen tukeminen on ensisijaista, sillä kun hänen voimansa loppuvat, ovat omaishoitaja ja hänen hoidettavansa molemmat nopeasti laitoshoidossa. Tämä ei ole inhimillistä eikä myöskään taloudellista.

Vantaalla on saatu kuitenkin paljon aikaan Valvanteen johdolla: On perustettu kotisairaala sekä geriatrinen arviointi- ja akuuttiosasto. Nämä toimivat tiiviissä yhteistyössä ja varmasti tukevat kotona asumista. Keskusteluissa otettiin kuitenkin esille myös kotona asumisen mielekkyys, kotona kun koettiin myös turvattomuutta sekä yksinäisyyttä. Näihin asioihin olen ottanut aikaisemmin kantaa puhuessani Espoon Asu ja elä -mallista, jota toivon myös Vantaalle.

Vanhusasiamiehestäkin on Vantaalla keskusteltu, mutta vain keskusteltu. Minusta vanhusasiamiehen viran perustaminen olisi mielekästä. Siitäkin olen jo aiemmin kirjoittanut blogiini.

Tilaisuus oli antoisa ja seniorikansalaiset aktiivisia keskustelijoita. Oli hauska jutella heidän kanssaan tilaisuuden päätyttyä. Kiitoksia järjestäjille ja Lyytikäiselle.

Vanhuspalvelut kuntoon

Kuntien on nostettava vanhustenhoidon vetovoimaisuutta, jotta alalle saadaan riittävästi koulutettua ja motivoitunutta henkilöstöä. Kunnan eri toimintasektoreiden yhteistyöllä kuntien on tuettava ikäihmisten kotona asumista ja arvioitava yksilökohtaisesti näiden palvelutarpeet. Toiminnassa on painotettava terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Vanhusten laitospalveluissa kuntien on turvattava vähintään ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukainen henkilöstömäärä

Vanhukset nousevat vahvasti esille myös SuPerin tavoitteissa. SuPerin tavoite on hieno, mutta keinot ovat epämääräiset. Vetovoimaisuutta on lisättävä, mutta miten se käytännössä tehtäisiin? Vastaus on: muuttamalla vanhustenhoidon koko rakennetta. Olen itsekin puhunut Asu ja elä -mallista. Se voisi olla ratkaisu, jolla vanhustyöstä saataisiin kiinnostavampaa. Asu ja elä -mallissa työ muuttuisi laitosmaisesta hoitamisesta vanhusten kanssa yhdessä tekemiseksi. Tämä voisi tuoda uusia mielenkiintoisia haasteita vanhoihin rutiineihin.

Kuntien ja yksityissektorin yhteistyö

Kuntien hyvinvointipalveluiden järjestämisvastuu velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että yksityissektorilta ostettavat palvelut täyttävät laatukriteerit ja että toiminnan valvonta on asianmukaista. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan terveydenhuoltoon niissä kunnissa, joissa se on palvelujen tarjonnan kannalta mahdollista. Tällä tavalla laajennetaan kuntalaisten valinnan vapautta.

Perusterveydenhuolto on siis tuotettava julkisesti, mutta yhteistyötä yksityissektorin kanssa on kehitettävä. Ottaisin itse tässä kohdassa esille omaishoitajat, jotka tekevät korvaamatonta työtä omaistensa parissa. Kaikille omaishoitajilla ei ole pystytty järjestämään korvaamattoman arvokkaita vapaapäiviä henkisten akkujen lataamista varten. Kehittämällä eräänlainen “hoivahotellin” pystyttäisiin parantamaan omaishoitajien mahdollisuuksia vapaapäiviin. Hoivahotellin voisi rakentaa joko yksityisesti tai kunnallisesti palvelutalojen yhteyteen riippuen myös asiakkaan tarvitseman hoidon vaativuudesta.

Kuntalaisten ääni kuuluviin

Toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten toteuttaminen edellyttää, että asioiden valmistelijoiden, päättäjien ja kuntalaisten kesken tapahtuu jatkuvaa vuorovaikutusta eri muodoissaan. Kuntien on kehitettävä kuntalaisten välittömän osallistumisen muotoja, jotta päätöksenteko saa luotettavuutta ja hyväksyttävyyttä ja että eri osapuolet sitoutuvat muutoksiin.

Vantaan Vasemmistoliitto ajaa todellista lähidemokratiaa. Vantaan vasemmiston kunnallisvaaliohjelman mukaan vallan keskittäminen kaupunginhallitukselle ja virkakoneistolle on lopetettava. Lautakuntien on annettava kuntalain hengen mukaisesti osallistua aidosti päätöksentekoon. Lähidemokratian kehittäminen on tärkeätä. Kuntalaisten ääni on saatava paremmin mukaan erilaisiin päätöksiin. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä on parannettava, mutta yhdistämistä, ilman perusteellista yliopistotasoista tutkimusta, on vielä vältettävä.

Työnjaon kehittäminen parantaa palvelujen laatua ja lisää tuottavuutta

Terveydenhuollon tuottavuutta voidaan parantaa muuttamalla toimintamalleja. Työnjaon kehittäminen lääkärin ja sairaanhoitajien ja sairaanhoitajien ja lähi- ja perushoitajien välillä on keskeistä jo työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Se on myös merkittävä työmotivaatiota lisäävä tekijä. On tärkeää, että jokainen saa käyttää osaamistaan kaikessa laajuudessaan. Järkeistämällä työnjakoa ja tehtävänkuvia parannetaan palvelujen laatua, nostetaan työhyvinvointia ja lisätään tuottavuutta ja tuloksellisuutta kestävällä tavalla.

Meillä ei ole varaa jatkaa samalla hierarkisella, jäykällä mallilla, joka on ollut Suomessa käytössä vuosikymmeniä. Radikaalejakin muutoksia on tehtävä, jotta sosiaali- ja terveydenhuolto selviäisi tulevista vuosista. Tehtävänjako tulee lisääntymään. Vantaa ei esimerkiksi hyödytä hyvin koulutettujen lähihoitajien koko osaamista. Tämä vaikuttaa negatiivisesti myös työmotivaatioon, kun koulussa opittuja asioita ei saa soveltaa käytäntöön. Onko meillä todellakin varaa olla käyttämättä jokaisen koulutetun hoitajan täyttä panosta?

SuPerin kuntavaalien tavoitteet ovat hyvät ja pystyn allekirjoittamaan ne.

http://www.kansanuutiset.fi/kotimaa.htm#2207

Lehtiversion voi lataa .pdf tiedostona:

Kansan Uutiset