Terveydenhuollon osalta keskustelua on käyty Peijas-Rekolan sairaalan sijainnista. Sinne on matkaa Länsi-Vantaalta julkisilla kulkuneuvoilla yli tunnin, pahimmillaan kaksi. Keskustelua käytiin mahdollisuuksista käyttää Jorvin sairaalaa tai Helsingin sairaaloita. Toivottavasti tähän asiaan saadaan muutosta seuraavan neljän vuoden aikana. Yhteistyötä, kun on jo lisätty päiväkotien osalta, olisiko seuraavana sitten sairaalat?

Myyrinkoti ja hoidon taso Myyrinkodissa on noussut esiin useasti. Siihen minulla on yksinkertainen lääke – Käsiä lisää. On järjetöntä, että Vantaa maksaa tänä vuonna neljä miljoonaa euroa valtiolle Kehä III korjaustöitä ja samaan aikaan ihmisistä ei huolehdita. Vanhustenhoidossa on vähennettävä laitospaikkoja, lisättävä palvelutaloja sekä kotihoitoa. Omaishoidon tukea tulee maksaa jokaiselle omaishoitajalle, vetoamatta säästöihin.

Julkinen liikenne Länsi-Vantaalla on hyvä, jos asut radan varrella. Muuten joudut matkustamaan pitkiä matkoja junalle ja poikittaisliikenne on lähinnä vitsi. Julkista liikennettä pitää kehittää hyväksi vaihtoehdoksi autolle ja lippujen hintoja on laskettava. Pääkaupunkiseudulla on otettava käyttöön yksi yhteinen lipun hinta. Myyrmäkeläiset maksavat n. kaksi kilometriä pidemmästä matkasta kohtuuttoman paljon verrattuna Malminkartanossa asuviin.

Kiitoksia teille kaikille. Huomenna kaikki äänestämään, vaikka vettä tulee! Jokainen ääni merkitsee!

Kiitos.

Vanhuspalvelut kuntoon

Kuntien on nostettava vanhustenhoidon vetovoimaisuutta, jotta alalle saadaan riittävästi koulutettua ja motivoitunutta henkilöstöä. Kunnan eri toimintasektoreiden yhteistyöllä kuntien on tuettava ikäihmisten kotona asumista ja arvioitava yksilökohtaisesti näiden palvelutarpeet. Toiminnassa on painotettava terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Vanhusten laitospalveluissa kuntien on turvattava vähintään ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukainen henkilöstömäärä

Vanhukset nousevat vahvasti esille myös SuPerin tavoitteissa. SuPerin tavoite on hieno, mutta keinot ovat epämääräiset. Vetovoimaisuutta on lisättävä, mutta miten se käytännössä tehtäisiin? Vastaus on: muuttamalla vanhustenhoidon koko rakennetta. Olen itsekin puhunut Asu ja elä -mallista. Se voisi olla ratkaisu, jolla vanhustyöstä saataisiin kiinnostavampaa. Asu ja elä -mallissa työ muuttuisi laitosmaisesta hoitamisesta vanhusten kanssa yhdessä tekemiseksi. Tämä voisi tuoda uusia mielenkiintoisia haasteita vanhoihin rutiineihin.

Kuntien ja yksityissektorin yhteistyö

Kuntien hyvinvointipalveluiden järjestämisvastuu velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että yksityissektorilta ostettavat palvelut täyttävät laatukriteerit ja että toiminnan valvonta on asianmukaista. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan terveydenhuoltoon niissä kunnissa, joissa se on palvelujen tarjonnan kannalta mahdollista. Tällä tavalla laajennetaan kuntalaisten valinnan vapautta.

Perusterveydenhuolto on siis tuotettava julkisesti, mutta yhteistyötä yksityissektorin kanssa on kehitettävä. Ottaisin itse tässä kohdassa esille omaishoitajat, jotka tekevät korvaamatonta työtä omaistensa parissa. Kaikille omaishoitajilla ei ole pystytty järjestämään korvaamattoman arvokkaita vapaapäiviä henkisten akkujen lataamista varten. Kehittämällä eräänlainen “hoivahotellin” pystyttäisiin parantamaan omaishoitajien mahdollisuuksia vapaapäiviin. Hoivahotellin voisi rakentaa joko yksityisesti tai kunnallisesti palvelutalojen yhteyteen riippuen myös asiakkaan tarvitseman hoidon vaativuudesta.

Kuntalaisten ääni kuuluviin

Toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten toteuttaminen edellyttää, että asioiden valmistelijoiden, päättäjien ja kuntalaisten kesken tapahtuu jatkuvaa vuorovaikutusta eri muodoissaan. Kuntien on kehitettävä kuntalaisten välittömän osallistumisen muotoja, jotta päätöksenteko saa luotettavuutta ja hyväksyttävyyttä ja että eri osapuolet sitoutuvat muutoksiin.

Vantaan Vasemmistoliitto ajaa todellista lähidemokratiaa. Vantaan vasemmiston kunnallisvaaliohjelman mukaan vallan keskittäminen kaupunginhallitukselle ja virkakoneistolle on lopetettava. Lautakuntien on annettava kuntalain hengen mukaisesti osallistua aidosti päätöksentekoon. Lähidemokratian kehittäminen on tärkeätä. Kuntalaisten ääni on saatava paremmin mukaan erilaisiin päätöksiin. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä on parannettava, mutta yhdistämistä, ilman perusteellista yliopistotasoista tutkimusta, on vielä vältettävä.

Työnjaon kehittäminen parantaa palvelujen laatua ja lisää tuottavuutta

Terveydenhuollon tuottavuutta voidaan parantaa muuttamalla toimintamalleja. Työnjaon kehittäminen lääkärin ja sairaanhoitajien ja sairaanhoitajien ja lähi- ja perushoitajien välillä on keskeistä jo työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Se on myös merkittävä työmotivaatiota lisäävä tekijä. On tärkeää, että jokainen saa käyttää osaamistaan kaikessa laajuudessaan. Järkeistämällä työnjakoa ja tehtävänkuvia parannetaan palvelujen laatua, nostetaan työhyvinvointia ja lisätään tuottavuutta ja tuloksellisuutta kestävällä tavalla.

Meillä ei ole varaa jatkaa samalla hierarkisella, jäykällä mallilla, joka on ollut Suomessa käytössä vuosikymmeniä. Radikaalejakin muutoksia on tehtävä, jotta sosiaali- ja terveydenhuolto selviäisi tulevista vuosista. Tehtävänjako tulee lisääntymään. Vantaa ei esimerkiksi hyödytä hyvin koulutettujen lähihoitajien koko osaamista. Tämä vaikuttaa negatiivisesti myös työmotivaatioon, kun koulussa opittuja asioita ei saa soveltaa käytäntöön. Onko meillä todellakin varaa olla käyttämättä jokaisen koulutetun hoitajan täyttä panosta?

SuPerin kuntavaalien tavoitteet ovat hyvät ja pystyn allekirjoittamaan ne.