Maakunta- ja verotusuudistus, joka kulkee syystä tai toisesta nimeltä soteuudistus, etenee kovin raskaita reittejä pitkin. Pääkaupunkiseutu on hakenut erillistä lakia järjestääkseen oman Suomen olosuhteissa poikkeavan sotealueensa asiakkaiden kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Valitettavasti tämä reitti on ministeri Rehulan mukaan kuitenkin hyvin epävarma.

Ministeriössä ollaan kaavailtu, että jokaiselta kunnalta tullaan viemään 12,31% veroprosenttia maakuntiin soten järjestämiseen. Tämä tarkoittaa Espoon osalta yli 2/3 verotuksen viemistä pois peruskunnalta maakunnalle. Ongelma on siinä, ettei Espoo käytä lähellekään tuota määrää verotusta sote-palveluihinsa, vaan modernin kunnan tavoin se on onnistunut tehostamaan toimintaansa.

Espoolle on jäämässä peruskuntaan 5,69 veroprosentti käytettäväksi kaikkeen muuhun kunnan toimintaan. Lainsäädäntöön on kirjattu myös verokatot, joka tarkoittaa ettei kunta itse saa nostaa veroprosenttiaan ylöspäin. 5,69% Espoon tulisi siis huolehtia varhaiskasvatuksesta, sivistystoimesta, teknisestä toimesta, investoinneista jne. Lista on pitkä, rahaa palveluihin eiole.

Tämä tulee siis käytännössä tarkoittamaan, että tuo väliin jäävä osuus tullaan kattamaan joko velalla, irtisanomisilla tai leikkaamalla palveluita. Kärsijöinä tulevat olemaan kunnan asukkaat sekä työntekijät.

Maakunta tulee sitten jakamaan rahaa takaisin kunnille. Valitettavasti tässä kohtaa painopiste ei suinkaan ole kapitaatiossa (asukasmäärä), vaan se tullaan laskemaan huoltoisuussuhteista, vanhenevasta väestöstä jne., asioista jotka kasvavissa PK-Seudun kunnissa ovat hyvällä mallilla. Näin tuo sama rahamäärä ei tule palaamaan soten osalta takaisin peruskuntaan, vaan sillä tullaan leikkaamaan palveluita pääkaupunkiseudun asukkailta.

On todella hullua, että soteuudistuksella jaetaan keppiä niille kunnille, jotka ovat elinvoimaisia ja ovat pystyneet tehostamaan omaa sote-sektoriaan. Jos kunta on hoitanut oman sotensa retuperäisesti, niin kunnalle jää enemmän veroprosenttia oman peruskuntansa ylläpitoon. Lypsävää lehmää hakataan ja pahasti.

Koska nälkä kasvaa syödessä ja lypsävää lehmää kannattaa kurittaa ilmeisesti kurittaa, niin ministeri Rehula on päättänyt ”tasapuolistaa” kuntien kohtelua. Nyt soten rahoitukseen otetaan mukaan 0,5 miljardia yhteisöveroa (häviäjänä pääkaupunkiseutu) sekä hän on myös ehdottanut kiinteistöveron osittaista siirtoa maakunnalle (häviäjänä kaikki suuret kaupungit). Mitä tekemistä on kiinteistö- tai yhteisöverolle sekä sotella? Ilmeisesti paljonkin, kun kyseessä ovat poliittiset etupiirit, mitä pitää suojella, vaikka se tarkoittaisi koko Suomen kurjistamista.

On myös hieman koomista ajatella, että kaikkien sotealueiden henkilökunta olisi valmis tekemään juuri niin kuin herrat ajattelevat. Soten henkilökunta tullaan yhtiöittämisissä alistamaan sopimusshoppailulle, jolla voidaan heikentää työehtoja. Miksi henkilökunnan tulisi suostua työsuhteen heikennyksiin? Uhkailulla ei pitkällä pötkitä.

Rahoituksen ratkaisuksi pääkaupunkiseutu on ehdottanut yksinkertaista mallia: Otetaan jokaiselta kunnalta sen verran soterahaa maakuntaan kuin ne jo nyt siihen käyttävät. Jos verotusuudistusta tarvitsee vielä sen jälkeen tehdä, niin tehdään se verotusuudistuksena, ei naamioida sitä soteuudistukseksi.

Olen myös itse sitä mieltä, että koko maakuntamallin tulisi hylätä. Se vain tuo yhden poliittisen portaan lisää syömään yhteisiä varoja. Kunnat osaisivat ihan itse tehdä toimivia kokonaisuuksia ilman poliittisesti valittujen maakuntaherrojen äänten kalastelua ympäri omaa maakuntaa.

Fiksusti järjestetyt kuntayhtymät tuottamaan sekä järjestämään palveluita kuntalaisille olisi ylivoimaisesti tehokkain sekä halvin tapa tehdä soteuudistus. Kuppaamalla pääkaupunkiseutu tyhjäksi rahasta ei palvella Suomen etua. Tämä on pakko kaikkien ymmärtää.